‘Ä’ai nö Puna’auia

päpa’ihia e Joseph TEURI, piahia i roto i te HEI PUA RI’I
(Parau ri’i ‘atohia mai nö roto i te mau puta i tata’u na i te Fare Väna’a)

[singlepic id=547 w=320 h=240 float=left]
I terä ra tau, të vai ra te hö’ë ta’ata, o Puna töna
i’oa. E ta’ata ‘oia nö te mata’eina’a ra o Hiti. O Hiti,
o te i’oa ïa o Puna’auia i te tau tahito. Ua tere ti’a
atu o Puna i Ra’iatea. E tere ori haere ho’i töna. Ia
tae i te tau e ho’i mai ai ‘oia, fa’aru’ehia ihora e te
pahï ; e te i’oa o taua pahï ra, o Hotutahi ïa. Horo
haere noa a’e nei o Puna nä tätahi, i te tahi pae ë i
te tahi pae, nö töna hina’aro i te ho’i mai i Tahiti
nei.
Të hi’o noa ra te honu fa’a’amu a te ari’i i teie
huru o Puna, e të ‘ite nei ‘oia i töna pe’ape’a. Ua
parau atura teie nei honu ia Puna ë :
– E aha teie tä ‘oe e ‘oto nei ?
Pähono maira o Puna ë :
– Të hina’aro nei au e ho’i i tö’u ‘äi’a, i Tahiti ; aita
rä ho’i tä’u e räve’a, ua fa’aru’ehia vau e te pahï.
Pü’oi atura te honu ë :
– Eiaha e ‘oto fa’ahou. Nä’u ‘oe e ‘äfa’i. A ta’uma
a’e i ni’a i ta’u tua, e rëreva täua i teienei.
Tere mai nei o Puna e te honu, e täpae iho nei i
tahatai, i Hiti, i te vähi i parauhia ra ë : o Teoneuri,
o ‘Öfa’i Pi’ipi’i, te tahi i’oa o taua vähi ra. Ua nä’o
atura te honu ia Puna ë :
– Ua tae ‘oe i tö ‘oe fenua, a pou rä !
Pou mai nei Puna, mai ni’a mai i te tua o te honu.
E aha te ‘ohipa täna i rave ? Ua täpüpü ‘oia i nä pererau
e maha ato’a ra o te honu.
– O tä ‘oe ïa rave ia ‘u ! o te reo o te honu i te
paraura’a atu ia Puna. Ua rave maita’i ho’i au ia ‘oe.
Ua ‘äfa’i roa mai i tö ‘oe fenua, mai tä ‘oe i hina’aro.
‘Atirä noa atu rä ! Aita e pe’ape’a, nä ‘oe rä e ‘ite
atu i tö ‘oe ‘ati.
Teie honu, mai tä tätou i ‘ite i te ‘ömuara’a o teie
‘ä’ai, e honu teie nä te ari’i. E honu manamana.

Enö reira, ua riri roa te fëti’i ari’i o te fenua, i te ‘ohipa
‘ino i ravehia e Puna. O ‘Inoarii te i’oa o te ari’i e fa’atere
ra i te mata’eina’a ra o Hiti, i terä ra tau. Ua fa’aue
atura i töna mau ta’ata, e ‘imi ia Puna e ia taparahipohe-
roa-hia ‘oia.
Ua horo haere noa ihora o Puna i terä fa’a ë i terä
fa’a, ë tae roa atura ‘oia i ni’a i te ‘äivi ra i parauhia ra
ë : o Teivirairaitaharara. I ni’a i taua ‘äivi ra, të noho ra
te tahi nau ta’ata fa’a’amu pua’a : o Pa’ateve mä tö räua
i’oa. Nö teie horo-haere-noa-ra’a o Puna, e po’ihä iti
rahi roa töna. ‘Ite atu nei ‘oia i te hö’ë ma’a maia’a
pua’a rahi, të fa’a’ote ra i töna mau fanau’a. Nö te rahi
o te po’ihä, aita ho’i e pape tö taua vähi ra, fa’afätata
roa atu nei o Puna i te maia’a pua’a, nö te ‘ote i te ü.
Ti’a tä’ue a’e nei te pua’a, peretete atu ra o Puna. He’e
iho nei te ‘ävae, a topa atu ai ‘oia i raro roa i te ‘äivi.
I reira, të ‘ite nei ‘oia i te hö’ë ‘äpo’o pape, e ‘äpo’o
pape iti na’ina’i roa rä, eita e ti’a ia täipu. Aita ato’a o
Puna i ui i te parau, tei raro noa ihora te aro nö te inu
i te pape, nä ‘ävae tïroroa i muri ‘e, nä rima i mua. Të
inu noa ra ‘oia i te vai, i ro’ohia mai ai e te ‘aito.
Tä’amu’amuhia ihora nä ‘ävae e te rima nöna ra i te
taura rö’a. Të ‘ite nei o Puna ë, ua mo’e roa te taura rö’a
i roto i nä mero e hä nöna ra, eita e mahuti ‘ia tätara. I
reira ‘oia i te anira’a i te ‘aito e fa’aora iäna.
– Eita vau e fa’aora ia ‘oe, ‘oe i hämani ‘ino i te
honu. ‘Ia ‘ite mai ‘oe ë, o vau iho nei taua honu ra.
Parauhia a’e nei taua vähi ra ë, o Punaru’u, nö te
mea i reira o Puna i te ru’uru’ura’ahia. Amohia atu ra o
Puna i tahatai e ‘eu ai. E nö te mea ho’i ë, ua ‘auihia
‘oia, i pi’ihia ai teie nei mata’eina’a ë, o Puna’auia. Të
ta’a nöna ra, ‘äfa’ihia atura ïa i roto i te ava e fa’aru’e
ai. Mai reira mai i parauhia ai ë : te ava o Ta’apuna.
‘Äre’a nä mata ra, ua te’ahia ïa i te rä’au, ‘äfa’ihia atu ai
i roto i te fa’a ; i pi’ihia ai teie fa’a ë, o Mätäti’a.

’aui : négligent
’aui : gauche (opposé à droite)
’aui : envelopper et conserver ou cuit au four
hä : quatre
hä : incantation pour guérir une personne empoisonnée
te’a : linteau, poutre tranversale, solive
te’a : flêche
ru’u : méthode de pêche
ru’u, ru’uru’u : lier, attacher
ru’uru’u : lien, corde,