N°115 – « Maoti tätou pau roa ei ‘ärere ‘eiaha ia morohi e ‘ore’ore roa ‘ino te parau tu’utu’u ‘ore »

 

Pu no te Ta’ere e no te Faufa’a Tumu

 

 Parau uiuira’a ia Natea Montillier Tetuanui, tahu’a ‘ihi nüna’a.

 

Natea-Montillier-Tetuanui

O tätou pa’äto’a te ‘arere nö te ‘äfa’ifa’i i te faufa’a tumu mä’ohi ‘eiaha ia morohi, ‘eiaha ia ‘ore’ore roa ‘ino. Nä roto i te fa’ati’ara’a te poroira’ahia te mau ‘ä’ai ö te hïro’a tumu. A piti ‘ahuru matahiti te terera’a ö Natea nä te mau motu nö Porinetia farani nö te färerei i te mau pou, te mau tahu’a ö te ta’ere mä’ohi. Teie 18 ‘ä’ai, mätaro-maita’i-hia te tahi, e mea mätaro-‘ore-hia te tahi, nä roto i te reo tahiti e i te reo nu’uhiva, hurihia nä roto i te reo farani e peretäne. E vauvau ato’a o na i te tahi tätarara’a nö te ta’a tütonu ä i te aura’a.

 

Te parau tu’utu’u-‘ore e te mau reo mä’ohi, tei röpü mau i tä ‘oe ara tuatäpapara’a. Nö te aha ‘oe i fä ai i terä tumu parau ö tei riro ato’a ei töro’a nö ‘oe ?

I tö ’u taureareara’a, e noho vau i pïha’i iho i tö ‘u metua vahine pa’ari i Papeari. Ei reira tö ‘u ha’api’ira’a i te reo tahiti e ia nehenehe mäua ia tau’aparau. Ei reira tö ‘u arara’a, e o vau iho nei. E tamahine ‘äfä pa’i vau. Nö te here ö tö ‘u metua vahine pa’ari ia ‘u i vai-iho-hia mai nei tö na ‘ite, tö na märamarama. E ua päpü atu ra ia tö ‘u hia’ai i te hïro’a tumu mä’ohi nö te ha’amana’o e te ha’aparare i tö na parau hanahana.

 

Efea ta’ata i haruharuhia i te rïpene i roto i teie puta ‘ä’ai ?

Ua ha’amata teie mä’imira’a i te pü CPSH i te mau matahiti 1980. Ua rau te ta’ata nö te mau motu uiuihia i Tahiti, ua hänere e hänere te hora rïpene. Nä te pü nö te ta’ere mä’ohi e päruru e ha’amau i roto i te roro uira e päpa’i roa i te mau parau.

 

E mea näfea teie 18 ‘ä’ai i te mä’itira’ahia nö teie puta iti ?

Nä ’u iho i haruharu i te fa’ati’ara’a ö teie mau ‘ä’ai maoti e 4 ‘ä’ai : Nä Tutana Tetuanui e piti – o na tei ha’api’i mai ia ‘u näfea ia haere e uiui i te ta’ata, e nä te tahi vahine Rurutü e piti, o Germaine Teuruara’i fa’aipoipo Teariki– te ‘imi noa ra vau i teie vahine. Nä tö na mo’otua i ‘äfa’i mai i te rïpene ö nä ‘ä’ai « Te pöti’i e te ma’o nö Vitaria » e « Te ma’o märiorio e nä tamari’i to’opiti » i Puna’auia i te pü i te matahiti 2007.

Ua ha’aputuhia te ‘ä’ai e ‘a’o tei roa’a ia ‘u nö te tätara i te parau ö te vähi, te tua ‘ä’ai e te aura’a höhonu. I te tahi taime, e mea ‘atä te ‘ä’ai i te ta’a, ia tai’o te ta’ata. I te taime haruharura’a, te vai ra tei parau-‘ore-hia, te ha’utira’a ö te aro, te tino, terä ia ‘ö tä ‘u i fa’ananea i te päpa’ira’a ia mapiha maita’i te huru ö te hïro’a tumu.

 

Eaha te ta’a-‘ë-ra’a ö te parau tu’utu’u-‘ore mä’ohi e tä vetahi ‘ë ?

Te parau tu’utu’u-‘ore, noa atu te ‘äi’a, e ‘äfa’ifa’i-noa-hia. I te mätämua, nä te hö’ë tahu’a ‘ihi e vauvau atu i te ‘ite, o te haere-pö. E mea tapu te tahi mau ‘ite, nä te haere-pö i ‘aupuru. ‘Aita roa atu te hape i fa’ati’ahia ia parauhia te ‘ite, e ti’a ia parauhia te ‘ä’ai mai tei ‘apohia mai. I roto i te parau « ta’o », e fa’a’itehia te mana ö te mau parau ë parauhia. Te aura’a ö « ta’o », e parau, e moiha’a täma’i ato’a. Ua ‘ore roa te haere-pö i teie mahana, ‘aita rä te ‘aiväna’a, te mau pou. E ‘aiväna’a tö te ‘äti täta’itahi, nä na e höro’a i te parau tu’utu’u-‘ore. E mea mätau-maita’i-hia te tahi mau ‘ä’ai, e tü’ati tö teie vähi e tö terä vähi, e mea ta’a ‘ë teie e terä ‘ä’ai mai te mea e fa’ati’ahia e te ‘aito i pau ‘aore ra te ‘aito i upo’oti’a.

 

E mea fifi änei te anira’a i te ta’ata ia höro’a mai i tä rätou ‘ite ?

E’ere, tei te huru färereira’a ‘örua te ta’ata. Te tuatäpapara’a ‘ihi nüna’a mä’ohi, e’ita ato’a rä e roa’a-hä-noa, e’ita e ture fa’aterera’a mai tö te tahi atu mä’imira’a popa’ä ; e ti’a ia ti’aturihia ‘oe te ta’ata uiui. Nö ‘u, e’ita te ta’ata ‘ihi ë pïpiri tao’a i tä rätou mau ‘ite ; ua ‘ite rätou ë tei röpü rätou i te parau tu’utu’u-‘ore a u’iu’i mai, e, ia täpe’ahia, e morohi terä ‘ite. ‘Eita rä te ta’ata ‘ihi ë hina’aro e höro’a hä-noa i te ta’ata ha’apa’ora’a ‘ore. Ia parauparau mäite te ta’ata uiui ia rätou, ei reira o na e ti’aturihia ai. Terä te mea faufa’a.

 

E mea näfea ‘oe i te ‘itera’a ë e mea päpü te tahi ‘ä’ai ?

E tano ia ‘ite ‘oe nä vai ë fa’ati’a. Nö vai te roa’ara’a mai ? E mea näfea te fa’ati’ara’a ? Ua fa’ahitihia änei te täpa’o, ‘oia ho’i te mau vähi ‘aore te mau ‘ohipa mäere e tupu ë tü’ati ra i te ‘ä’ai : te i’oa ö te ‘öfa’i, te ‘anavai, te pu’u mou’a, te marae, te a’au, e te huru ato’a ö te hö’ë ata, te ‘anapanapara’a ö te tairoto… Noa atu te ta’a-‘ë-ra’a na’ina’i i röpü i teie e terä ‘ä’ai – e tupu iho ä i roto i te fa’ati’ara’a ‘ä’ai- e tano rä ia fa’aturahia te täpa’o. Te faufa’a ö te ‘ä’ai, e arata’i, e nati i te ta’ata, e fa’afärerei te ta’ata e te ta’ata, e ‘a’o tö roto, e poro’i, e a’ora’a, e ha’api’ipi’ira’a nö te u’i i muri mai.

 

E tueara’a änei tö te mau ‘ä’ai mä’ohi ato’a ?

Ua rau e ’aito, e atua, e tupuna i fa’ariro ei atua. E fa’ahitihia te parau nö te vähi nohora’a, nö te ‘äi’a e nö reira e parauhia te mau i’oa vähi. E parauhia nö te tämau ‘ä’au. E mea rahi te faito ta’a-maita’i-ra’a ‘ä’ai, tö te tamari’i, tö te ta’ata pa’ari. E mea fa’ati’a ia ’ana’anatae te tamari’i, e mea hunahia rä pa’i te tahi mau fa’ahöho’ara’a.

 

E aha tö ‘oe mana’o i ni’a i te parau-tu’utu’u-ore e te mau ‘ä’ai i teie mahana ?

E ti’aturi noa ä vau ! Ia ‘ite tätou, ua tae mai te ‘ihi mai te pö e tae roa mai i teie mahana, e mea maere. Te vai noa ä te tahi ta’ata ë tei ia na te tahi parau. Te vahine i ha’amäere ia ‘u o Tinitua vahine (Elimereta Teurura’i) nö Huahine. ‘Aita e fa’aeara’a tä na fa’ati’ara’a ‘ä’ai e ‘aita ato’a vau i tu’u i te aniani ia na ! Ua maere tä na mau tamari’i e tä na mau mo’otua i te rahira’a ö tä na ‘ite. Ua parau rätou ia na ë « ‘Aita ho’i ‘oe i fa’ati’a a’e mai ia mätou ! ». E ua pähono atu ra o na ë « ‘Aita ho’i ‘outou i ani a’e mai ». Noa atu te taera’a mai ö te tau ‘äpï e au a’e maoti te mau moiha’a ’äpï, e tupu paha te hia’ai i te ‘ite ä te tupuna i roto i te feiä ‘äpï. I teie mahana, e’ere nä te päpa’i noa e tauturu e tämau i te ‘ite. I teie nei, e mea fätata pau roa te ta’ata të nehenehe e haruharu-parau ‘aore ra täviri i te höho’a mä te hö’ë mätini. E tämau, e päruru e höro’a ato’a i te parau tu’utu’u ‘ore e ti’a ai.

 

E tauturu teie puta iti i te ‘atu’atu e te fa’ateitei i te hïro’a tumu, ‘inaha e mea ‘öpere tä-moni-‘ore i roto i te tahi mau fare ha’api’ira’a-tua-rua. E aha atu ä te rave’a e tano ia rave nö te päturu ?

E parau mätämua, au a’e te fa’atere-hau nö te ta’ere mäohi o Heremoana Maamaatuaiahutapu i fa’anëne’ihia ai teie puta. I muri i tä na fa’atupura’a i te tau’ara’aparau rahi nö te reo mä’ohi i te ‘äva’e mäti 2015, nä te fa’aterera’a i turu i te fa’anëne’ira’ahia teie puta, ia ‘itehia e ia poro’ihia te ‘ite e te reo mäohi. Ua hina’aro o na ia höro’a-tämoni-‘ore-hia te puta ei täpa’o fa’aturara’a i te mau ta’ata fa’ati’ara’a-‘ä’ai ö tei höro’a noa mai i te ‘ite e ia rahi ato’a te ta’ata ë fana’o e fa’ari’i ai. ‘Oia, e tano ia päturu te ha’apärarera’a ö te hïro’a tumu, mä te tauturu ä te ha’api’ira’a e te mau moiha’a ha’apürorora’a. ‘Aita re’a te puta ha’api’ira’a, ‘aita re’a ato’a te ratio e te ‘afata teata e fa’ahiti i te parau ö te ta’ere e te reo mäohi. ‘Aita re’a tu’atira’a i röpü i te fa’aterera’a ha’api’ira’a, te ha’apürorora’a e te fa’aterera’a ö te hïro’a tumu. E tano ia höro’a te ta’ata i tä na ‘ite e ia parau te ta’ata-parau-mä’ohi nö te ha’api’i i te feiä ‘äpï, tei ia tätou pä’ato’a te hopoi’a.

 

Teie te Puta 1 nö te ‘ihi nüna’a, e aha te tumu parau nö te numera piti ?

‘Aita ä i fa’aotihia. E parau nö te ta’ere mäohi iho ä rä : te ‘ite rima ‘ï, te hïmene, te tahi atu ä ‘ä’ai, penei a’e te pariparira’a nö te hö’e fenua mou’a. Taua ho’i teie.

 

(encadré)

Nau ‘ä’ai nö te mau ta’amotu

Légendes des archipels

Cahier d’ethnologie de Tahiti et des Îles

Fa’anëne’ihia e te pü nö te ta’ere mä’ohi (Service de la Culture et du Patrimoine)

Vahine päpa’i : Natea Montillier Tetuanui

Päpa’ihia nä roto i nä reo to’otoru : tahiti – faräni – peretäne

 

Puta mätämua ö nau ‘ä’ai, 18, mai te 5 ta’amotu nö Porinetia faräni, i roa’a nä roto i te parau tu’utu’u-‘ore, täpa’ohia nä roto i te reo Tahiti, hurihia nä roto i te reo faräni e te reo peretäne. E ‘ape’e i te ‘ä’ai te tahi tätarara’a, te hö’ë höho’a e te tahi puta ta’o.

 

(encadré)

 

E roa’a ia tai’ohia i roto i te mau piha puta ä te tahi mau ha’api’ira’a tua rua, tuatoru, te Fare tauhiti nui, te Fare manaha e te Pü nö te ta’ere mä’ohi.

E mätara te piha puta ä te Pü nö te ta’ere mä’ohi mai te monire i te mahana maha i te tärena hora 07h30-11h30 e 12h30-15h30 e i te mahana pae 07h30-11h30 e 12h30-14h30.

ha’amäramaramara’a : 40 50 71 94 – www.culture-patrimoine.pf

 

You may also like...