N°106 – TE HEIVA 2016

D HAZAMATexte : Matani a Kainuku Pērretiteni o Te Heiva 2016, aidé Pour la Traduction Par denise Raapoto.

I teie Heiva 2016, et 20 pupu ‘ori ‘e e piti ‘ahuru ma hö’ë pupu hïmene të pa’i’uma mai i To’ata : täpa’o fa’a’ite teie ë, të oraora noa ra te Heiva, ‘oia ho’i te ‘öro’a tahito roa a’e i te ao nei. Aua’e maoti te itoito, te ‘ana’anatae o te mau ra’atira pupu ‘ori ‘e te pupu hïmene, ‘oia ato’a te mau tä’atira’a.

I te pae o te ‘ori, e ti’a roa ia tätou ia parau ë, ‘ua tae ‘oia i te tahi faito teitei mau, ‘inaha te ‘itehia nei töna parau i roto i te mau fenua o te Moana Patitifa ‘e i te ara. Rave rahi ha’api’ira’a ‘ori tei ha’amauhia i te fenua nei ‘e i te mau motu ato’a nö Porinetia faräni nei ; ‘ua rau ato’a te tata’ura’a ‘ori i fa’atupuhia mai te Hura Tapairu i te ‘äva’e nö Tïtema, i te ‘äva’e ‘Eperëra te harura’a ‘au’a o te ‘ori o te ao nei. I te ‘äva’e tiunu te Heiva o te mau fare ha’api’ira’a ‘ori. Nä teie mau fa’anahora’a i pa’epa’e maita’i i te ‘Ori.

Teie te tahi räve’a e turu päpü nei i te fa’arava’ira’a faufa’a, te orara’a totiare, te fa’afaura’a i te reo, te ta’ere, te mau peu tumu o tö tätou Fenua.

‘Ua fa’aoti te feiä ‘ori ‘e te feiä hïmene, e pa’uma i ni’a i te tahua ‘o To’ata nö te parau i tö rätou parau, fa’ateni i tö rätou fenua e aore ia i tö rätou ‘aito. ‘Ia ha’amaururuhia rätou ‘e tö rätou mau ra’atira, te mau tä’atira’a nö te höro’a i tö rätou taime, ‘e te moni tä rätou iho e ha’amäu’a nei nö te ta’ahi i ni’a i teie tahua pahoehoe ‘o To’ata.

E mea fa’ahina’arohia tä tätou Heiva e te mau nüna’a nö räpae.

 

‘Ua ti’a rahi mai te mau mata’eina’a ‘e te mau motu i teie matahi. ‘O rätou i tä rätou orara’a i tö rätou parau hö’ë ä ato’a teie mau pupu i Tahiti nei. Mea ‘imi rätou pä’ato’a i te mau räve’a ato’a nö te ‘äfa’i i tä rätou mau ‘ori ‘e tä rätou mau hïmene i To’ata. Te pupu i täna fa’anahora’a.

 

E ‘ohipa teie nä tätou pä’ato’a e pärahi nei i ni’a i te tua o teie Fenua : te ‘utuäfare, te mau hoa, te mau ‘oire….

‘A tü, ‘a tïfai ana’e i te vauvau nö tä tätou huä’ai.

Të fäna’o nei tätou i te mau ‘ori ‘e te mau hïmene nehenehe i te Heiva i te mau matahiti ato’a maoti te tütavara’a a te mau pupu ato’a (hö’ë hora nö te ‘ori) ‘e ‘äfa hora nö te hïmene )’e tö rätou mau turu. Mea fa’ahiahia mau ä. ‘Ua püpü rätou ia rätou ‘ia ora te Heiva.

Të te’ote’o nei au i te reira.

 

Të tïa’i nei mätou i te mau pupu ato’a o tei mä’iti i të pa’i’uma mai i ni’a i teie tahua tu’iro’o ‘o To’ata nö te fa’ahanahana i tö tätou Fenua. E fäna’o mai te ‘oire pü ‘o Pape’ete ‘e tö Porinetia tä’ato’a i te mau pehe ‘e te mau hïmene navenave nä reira ato’a i te nehenehe o te mau ‘aparima.

‘Ua ho’i mai te mau pupu rarahi mea ‘oa’oa ‘ia fa’aturahia tö rätou itoito, te taime o tä rätou e höro’a’ nei ‘ia ora te Heiva.

 

 

I tö’u mana’o, te fä mätämua a te hö’ë pupu, te ta’ahira’a i ni’a i te tahua nö To’atä nö te fa’a’ite i töna parau. Ia parauhia ‘ua mara’a te faito o te tahi pupu e te ta’ata, o te hi’o nei ïa nä räpae. Teie rä, i täna iho hi’ora’a, ‘ia vai noa ‘oia i töna huru mau. ‘Ua tano teie mana’o töna. ‘Ia rohi ‘oia ia au i töna ihota’ata, nä te reira e fa’a’ite mai i töna huru, nä teie mea e patu i töna ‘ä’ai.

 

‘Ia mäta’ita’ihia, ‘ia fa’aro’ohia’ia ‘e ‘ia auhia te pupu täta’itahi, e ti’a ai !

 

 

‘Ua riro te Heiva ‘ei ‘öro’a nö te Nihinihi o te ‘ori, o te hïmene, o te ‘upa’upa o te fa’ati’ahia mai te hö’ë fa’ati’ara’a ‘ä’ai. E hi’opo’a maita’i te tömite i te ‘ä’ai e fa’ati’ahia i te ta’ata mäta’ita’i, te reira pupu i täna fa’aiti’ara’a, te reira i täna. O te ta’ata mata’i ato’a të toro mai i töna tari’a nö te fa’aro’o i te mau ‘ä’amu e fa’ati’ahia ma te ‘ori ‘e ‘aore ia ma te hïmene.

Të ha’amaururu nei au i TE FARE TAUHITI NUI o tei tu’u i te mau räve’a ha’apurorora’a i te mau hurira’a parau o te mau hïmene i ni’a i te paruai ia ta’a i te huira’atira’a i te aura’a o te paripari fenua, o te fa’ateni i te tahi ‘aito, ‘aore ra te ‘ä’ai. ‘Äre’a i te mau pupu ‘ori e tätara mai rätou i tä rätou tumu parau i mua i tö tätou mau mata ma te pehe, te hïmene ‘e te ‘ori.

 

 

E rave mai te Tömite i te mau mea i täpa’ohia, o tei mä’itihia e te mau ra’atira pupu.

 

Teie te mau täpa’o e hi’opo’ahia :

 

– te tumu parau

– te huru o te hïmene ‘e aore ia o te ‘ori

– te ‘äpe’era’a a te mau rohipehe ‘e te feiä hïmene

– te hi’ora’a ‘ämui i te tä’ato’ara’a o te pupu

 

 

‘Ua ha’amata mätou i te 16 nö Tiunu. Të fa’atae atu nei mätou i te täpa’o aroha ‘e te fa’atura i te tä’ato’ara’a o te mau pupu o tei fa’aö i roto i teie Heiva 2016 nö te Fenua ‘e nö tä tätou iho ä rä mau tama, te huä’ai nö ananahi.

 

Mea päpü maita’i iä’u ‘e te mau mero o te Tömite : e ti’amära’a tö te pupu nö te mä’iti i te räve’a nö te tätara i täna tumu parau. Vaiiho tätou i teie mau parau au ‘ore i te hiti. ‘Ua tü mana’o o te fa’aterehau o te Ta’ere ‘e tô mätou.

Tä mätou e hi’opo’a : te tü’ati’ati maita’ira’a te tumu parau ‘e te ‘ori, ‘e aore ia te hïmene te mau fa’anahora’a.

 

 

‘Ia nui te aroha !

 

Matani a KAINUKU

Përretiteni o te Heiva 2016

 

 

You may also like...