casden

O vai te fatu o te faufa’a tupuna tumu i Pörïnetia faräni ?

Par • 2 mai, 2011 • Catégorie: 'Api Ma'ohi

päpa’ihia e Vahi S.A. Tuheiava-Richaud, ve’a Littérama’ohi n°14,
Ramées de Littérature Polynésienne, Te Hotu Ma’ohi, 2007, ‘api 23 – 25


Aita e uira’a mai te peu aita e mana’ona’ora’a i
muri mai. I tupu mai ai te mana’o uiui e te pe’ape’a
e ‘äpe’e ra i te reira, nö te tahi ïa mea e ‘iterahi-
hia nei i teie mahana, i roto i te peu a te ta’ata,
të haere atu ra i te ‘ü’anara’a. O vai te fatu o te
faufa’a tupuna mä’ohi, i terä e terä vähi, i terä e
terä mata’eina’a, i terä e terä fenua ? Aita tätou e
parau nei i te faufa’a tupuna nö teie tenetere
höpe’a i mahemo a’e nei, e mea huru päpü te fa’anahora’a
o töna parau, mai te pä o Punaru’u i
patuhia i 1846 nö te tama’i i rotopü i te mau nu’u
faräni e te mau mä’ohi, i te tau o Bruat.

Të uiui nei rä te mana’o nö te faufa’a tupuna
tumu o te feiä tumu o te fenua nei, nö te mea ïa
tei roto tätou i te hö’ë tau e te hö’ë fa’aterera’a hau
i patuhia i ni’a i te parau o te ture. Nä te ture, ua
mätau ‘ë ana te taata mä’ohi i töna fa’anahora’a
(Ture Pömare, 1819 ; Ture Tamatoa, 1820 ; Ture
Teri’itaria 1822… e te Ture a te Hau tämarü… e te
Ture a te Hau Repüpirita e rave rau fa’aaveavera’a),
noa atu te ta’a’ore, e pa’epa’e i te ta’ata i
roto i te orara’a tïvira e te parau ti’a. Nä te ture e
fa’atïtï’aifaro i te ‘ohipa tano ‘ore e te hahi ia tu’uhia
taua mea ra i mua i te feiä nä rätou te reira
tuha’a ‘ohipa e ha’apa’o. Ia ‘ite mai rä tätou, e
‘ohipa te ture i tei tu’uhia i roto i töna rima e
räve’a täna nö te pähono. Ia ‘ore ana’e, e’ita te
ture e ha’uti. Të vai noa ra paha te tahi mau vähi,
i roto i te parau nö te fatura’a i te faufa’a tupuna
mä’ohi, aita tä te ture e parau fa’aotira’a päpü
maita’i, nö te tahito o taua mau faufa’a tupuna ra
e parauhia ra, e’ita e tano ia hi’ohia mai te tahi atu
mau tao’a nö teie nei tau. E uira’a ä teie.

Te tahi atu tumu i pe’ape’a ai te feruriraa, te
taura ïa e tä’ai ra i te ta’ata mä’ohi e töna parau e
vai ra i roto i te faufa’a tupuna tumu. Nö te mä’ohi
tumu, e türu’i o ia i töna iho parau i ni’a i te
faufa’a tupuna tumu e fa’a'ite ra i töna iho e, töna
hïro’a tumu nö ‘ö roa mai i tö tahito ra. ‘Ei hi’ora’a
: aita ona i atea i te mau täpa’o i riro ‘ei te’ote’ora’a
nöna, iona iho. Noa atu ä ïa tei ni’a teie
mau täpa’o (mai te piri) i te vähi i fatuhia e te
hö’ë ‘öpü ta’ata, o roto i te hi’ora’a a te ta’ata nö
te reira fenua, e tä’amura’a töna i taua mau täpa’o
ra. E’ere taua mau täpa’o ra nö te hö’ë noa pupu
ta’ata, nö te tä’ato’ara’a ra. E parau ‘ë tö te mau
ta’ata fatu fenua e, e parau ‘ë tö te fatura’a i taua
mau täpa’o ra.

Të vai fa’ahou ra te tahi atu tumu : i teie tau
‘äpï, te tämonihia nei te faufa’a tupuna tumu. Ua
riro te mau ‘ohipa e ö i roto i te parau o te faufa’a
tupuna ‘ei ‘imira’a moni nä te feiä o teie tau.
E’ita te reira e maerehia, inaha, ‘aua’e taua mau
faufa’a ra i mauhia mai i ‘ore ai te tahi pae e
topa i roto i te orara’a fifi e te ‘ere.

Nä teie uira’a e fa’a'ite mai nei i te vaira’a o te
ferurira’a (aore ra te ha’apa’o-’orera’a !) o te ta’ata
nö teie tau i mua i te parau o te muriataura’a,
aore ra te ‘ananahira’a o te faufa’a tupuna mä’ohi.
E tano ia ui-ato’a-hia : te faufa’a tupuna nö
tahito roa mai, te mä’ohi ana’e të tano i te fatu,
aore ra tei roto töna parau i te parau nö te mau
faufa’a tumu ato’a o te ao nei. Te aura’a ra, ia
‘ore te mä’ohi iho e ha’apa’o fa’ahou i taua faufa’a
ra i teie tau, noa atu te huru o te mau tumu
e ha’amäramarama mai ia tätou i taua ha’apa’o-
‘ore-ra’a ra, e vaiiho noa anei i te reira ia ‘ino roa
atu, ia päpararï roa atu, ia marau roa atu, aore e
hua’ai tamari’i nö muri nei e ‘ite fa’ahou i te
‘ohipa i vaiihohia mai e te mau tupuna ?

Të ‘itehia nei, nä roto i te ’ana’anataera’a o
te tahi pae o tätou i te tau’ara’a i te faufa’a
tupuna tumu, te vaiiho-noa-ra’a te tahi atu pae
o tätou i taua faufa’a ra ia ‘ore e, peneia’e, ia
mou, ’oia ho’i, ia ’ore tö ’ananahi ia ’ite i töna
parau.

O vai mä teie e täu’a nei, e ha’apa’o nei i te
parau o te faufa’a tupuna, aore ra o vai mä teie
e ’ore nei e ’atu’atu ? E aha te tano i te rave ia
vai taui’ore noa e ia vai maoro te reira i roto i te
tau, eiaha ia ’ore e, eiaha ia tauihia töna huru e
töna höho’a ?…

uiui : 1)bourbouille, 2) éruption cutanée,
3) ques tionner de manière répétée, poser de
nombreuses questions
ha’avä uiui : juge d’instruction
mä’itira’a uiui mana’o : référendum
uiuira’a : questionnaire, interrogation, interview
’ui’ui : 1) difficile pour la nourriture, 2) personne
habile et soigneuse, 3) gratter, frotter

{lang: 'fr'}

est
Email à cet auteur | Tous les Articles par

Laisser un Commentaire